tiistai 1. elokuuta 2017

Saanko esitellä: Urpo Miettinen

Ulkoa kuului miehen huutoa. Kun ennätin piharapuille, kuului heinien kahinaa ja kiireisiä askelia.


Sitten nurkan takaa alkoi kuulua tärykalvoja tärisyttävä koiran karjunta. Myös mies karjui ja melkein yhtä lujaa kuin koiransa. Juoksin talon päätyyn ja näin, että naapurin kissa oli ottanut pikaspurtin puuhun ja isokokoinen saksanpaimenkoira oli kiivennyt kissan perässä! Tosin vain rungon maata myöten alkavan osan päälle, mutta niin vimmoissaan koira oli, että pelkäsin sen hetkenä minä hyvänsä harppaavan naapurin Missen kanssa samaan oksanhaarukkaan.


Koira rähjäsi kissaparalle suu vaahdossa. Misse-kissa näytti arpovan pitäisikö sen hypätä alas puusta ja pinkaista karkuun. Toivoin, ettei se hyppäisi, sillä koira varmasti tavoittaisi sen muutamalla loikalla, ja silloin tulisi... No, selvää pässinlihaa. (Ei tarvitse kysyä, mitään pässiä ei ole kuvassa.) Mies juoksi hihna kädessä koiran luokse ja naksautti taluttimen lukon kiinni: "Nyt hiljaa, Urpo!"

Miettisten urossakemannin nimi on siis Urpo. Isä-Miettisen nimeä en tiedä vieläkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Viilennystä, kiitos!

Askartelin tässä vähän cooleja drinkkejä Miettisille. Toivottavasti viilentävät oloa.